Oli puhetta somen puolella, että kerromme rahoista, rahakokoelmista hieman. Ja jos haluatte saada oman tarinanne ja arvoesineenne meidän blokiimme, niin laitathan viestiä meille sähköpostiin info@taivaskulta.fi

Kuulemme mielellämme teidänkin tarinanne.

10 pennillä siirappia

Kuinka moni muistaakaan tarinan pikku tytöstä, joka lähti ostamaan kymmenellä pennillä siiraappia?

Tytöllä, kun oli tapana unohtaa mitä hänen kulloinkin piti tehdä. Niinhän siinä kävi taaskin, kun äiti laittoi kahvimukin tytön käteen, jossa oli kymmenen penniä. Tuolla rahalla tytön täytyi ostaa kaupasta siirappia.

Äiti vielä antoi nimenomaan ohjeeksi, että jos unohtaa mille asialle tytön laittoi, niin muistaa tuoda tullessaan vitsan mukanaan.

Tietysti tyttö unohti mitä piti ostaa. Matkalla hänellä oli pari houkutusta. Ensimmäinen oli tyttö, jolla oli ihana nukke. Sillä olisi niin kiva leikkiä. Samalla tyttö hoki mielessään ja osittain ääneenkin:

Kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä siirappia ja pinkaisi juoksujalkaa kaupalle päin.

Toinen houkutus olivat leikkivät lapset, jotka pyysivät tyttöä mukaan leikkimään. Vähän aikaa seurattuaan ikätovereidensa leikkiä hän taas muisti:

Kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä siirappia ja vikkelään jatkoi matkaa kaupalle päin.

Kaupalle tullessaan tyttö huomasi ihanasti leijuvan, untuvaisen valkoisen höyhenen ilmassa. Höyhen vei tytön ajatukset mukanaan. Tytön mielikuvitus lähti samalla lailla leijumaan.

Siinä unohtui ne siirapin ostamiset. Oli niin ihana leijua ilmassa höyhenen kyydissä. Katsellen maisemia. Ihailla sitä luonnon kauneutta. Hetkisen kuluttua tyttö havahtuu haaveilustaan ja katsoo kädessään olevaa mukia ja toisessa kädessä olevaa kymmenpennistä. Tyttö jatkoi matkaansa ja mietti.

Tyttö mietti kuumeisesti mitä hänen piti tehdä? Mille asialle äiti hänet oikein laittoi?

Nähdessään kaupan tytön askeleet kävivät aina vain hitaammiksi ja hitaammiksi. Mitä hänen piti ostaa? Tyttö pysähtyi täysin kaupan portaiden äärelle ja ajatteli, enhän minä voi kauppaan sisälle mennä, kun en muista mitä minun pitää sieltä ostaa. Tyttö pinkaisi kaupalta juoksuun ja kotia kohti. Samalla hän jo tiesi mikä oli edessä. Kotiin palatessaan hän toi äidille vitsan oksan ja sanoi:

”Minun piti ostaa kymmenellä pennillä siirappia.”

Niinhän sinun piti, tuumasi äiti. Äiti ja tytär katsoivat hetken toisiaan ja tyttö ojensi äidille piiskan oksan. Äiti ojensi kätensä ja otti tytön syleilyyn. Tästä hetkestä lähtien tyttö muisti aina mitä hänen kulloinkin piti tehdä.

Teksti on kirjoitettu Teuvo Pakkalan julkaisemasta novellista ”ihme ja kumma”.

Vaihtokauppa

Aikojen alusta on käytetty monenlaisia maksuvälineitä ja tapoja. On vaihdettu viljasato possunlihaan tai lehmänmaitoon mistä on kirnuttu voita.

Oravannahat vaihdettu työkaluihin tai rakennus aineisiin. Mutta ei mennä ihan näin kauaksi, vaikka eihän sitä tulevaa koskaan tiedä millä sitä maksamme sähkön ja kulutustuotteemme. Bitcoin on suurimalle osalle meistä kansalaisista ihan hepreaa. Koskaan emme tiedä kuinka nykyinen rahanarvo tai muoto tulee muuttumaan.

Rahan aikajana

Suomessa on maksuvälineenä alettu käyttämään rahaa 1200-luvun lopussa tai 1300-luvun alussa. Ennen näitä vuosilukuja käytössä oli hopearahoja. Hopearahalla ei ollut tiettyä arvoa, vaan arvo mitattiin painon mukaan. Maksuvälineiksi kelpasi tuolloin hopeaesineet ja korut. Suomessa markka tuli käyttöön jo keskiajalla.

Markan käyttö jatkui 1700-luvulle asti, Kustaa III rahanuudistukseen asti. 1840 Venäjän vallan aikana oli Suomessa liikkeellä Ruotsin, että Venäjän rahaa. Suomen markka on ollut maamme raha yksikkö 1860-2002. Euro otettiin käyttöön 2002, joka on Euroopan unionin yhteinen valuutta.

Vanhan markan uudistus

1963 vuonna otettiin käyttöön, niin sanottu uusi markka. Uuden markan vanha arvo oli sata markkaa. Uudistuksessa poistettiin kaksi nollaa perästä pois. Kuinka moni meistä vielä kääntää euroja markoiksi? Ihmetellään mitä kaikkea sitä saisi ostettua, jos olisi markka aika!

Ajatellaan, että vuonna 2001 olisi saanut palkkaa 2500 markkaa, niin vuonna 2021 sama rahamäärä muutettuna euroiksi oli 550,94e. (huomioi elinkustannus indeksi)

Luvut  näyttävät hyvin eri suuruisilta. Markka aikana otetut asunto ym. lainat pienenivät kummasti pankissa pienilukuisiksi. Siinähän kyllä muuttui myös palkkanauha pieneksi. Monelle tuo euroon siirtyminen vuonna 2002 toi harmaita hiuskarvoja, kun piti muuttaa eurot markoiksi ja laskea oliko ostettavan tuotteen hinta noussut vai oliko sama hinta.

Vuoden 2002 palkka 2500e oli vuonna 2021  3 225,54 e joten elinkustannusindeksin muutos ja inflaatio +29,02%

Euron kolikoita on 1c, 2c, 5c, 10c, 20c, 50c sekä yhden ja kahden euron kolikot. Suomessa ei ole käytössä 1. ja 2. centin kolikoita johtuen pyöristys säännöstä.

Kaupat pyöristävät laskun lähimpään 5centtiin. Kuitenkin 1. ja 2. centin kolikot ovat laillisia maksuvälineitä myös Suomessa. Jos ostat kaupasta jotakin ja laskun loppusumma päättyy vaikka 3centtiin, niin sinulla on oikeus maksaa 1. & 2. centin kolikoilla tämä ostos ja kaupan täytyy hyväksyä maksu.

Tosin kaupoilla on sopimusvapaus, jolla he voivat ilmoittaa hyväksyvätkö he 1. ja 2. centin kolikot maksuvälineiksi kaupassaan. Samoin on isojen seteleiden kanssa.

Kauppaliikkeen on selvästi tuotava nämä esille, ennen kuin asiakas on maksamassa tavaroitaan. Asiakas voi vastaavasti kieltäytyä vastaanottamasta 1. ja 2. centin kolikoita Suomessa.

2 euron erikoisrahat Suomessa

Vuonna 2021 syksyllä laskettiin liikkeeseen Ahvenanmaan itsehallinto 100 vuotta 2 euron erikoisaraha. 2020 syys-joulukuussa laskettiin liikkeelle Väinö Linna 100 vuotta erikoisraha. Suomen perustuslaki sai vuonna 2019 syys-lokakuussa erikoisrahan. Suomalainen saunakulttuuri 2018 sai myös erikoisrahan. Suomalaista luontoa muistettiin erikoisrahalla 2017. Georg Henrik Von Wright sai erikoirahan 2016. Hänen syntymästään oli kulunut 100 vuotta. Hän oli filosofi. 2015 muistettiin taiteilija Akseli Gallen Kallelan 150-vuotta syntymästään päivää. Kolikossahan on tuo meille kaikille tuttu joutsen uimassa tuonelan virrassa. Ilmari Tapiovaaraa muistettiin 2014 kun hänen syntymästään oli kulunut 100 vuotta. Hän oli muotoilija ja sisustusarkkitehti.

2013 sai 125 vuotta syntymästään Nobel-kirjailija F.E.Sillanpää erikoisrahan. Monelle vanhemalle ihmiselle on varmasti tuttu kirja: Nuorena nukkunut. Sillanpää  oli monille tuttu myös radiosta, jossa hän oli kertoillut tarinoita joulumuistoistaan.

Vuonna 2012 tuli täyteen 150 vuotta Helene Schjerbeckin syntymästä. Kuten tiedämme hän oli taidemaalari sekä Suomen arvostetuimpia modernistisimpia kuvataiteilijoita. Hänen tunnetuimpia maalauksia ovat, haavoittunut soturi hangella (1880), tanssiaiskengät(1882) ja pikkusiskoaan ruokkiva poika(1881). Suomen pankki sai erikoisrahansa 200 vuotispäivänsä
<span;>johdosta. Ja tässä kolikossa komeilee lentoon nouseva joutsen. 2010 Suomi sai 1860 päätöksellä erikoisrahan.

200 vuotta tuli kuluneeksi Suomen autonomian ja Porvoon valtiopäivistä 2009 siitä tehtiin erikoisraha. 2008 tehtiin erikoisraha ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60 vuden juhlan kunjaksi. 2007 juhlittiin Suomen 90 vuotista itsenäisyyttä. Satavuotisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden erikoisraha tehtiin 2006. 2005 erikoisraha tehtiin, kun yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta oli kulunut 60vuotta ja Suomi oli ollut YK-jäsenenä 50 vuotta. 2004 vuonna tehtiin erikoisraha Euroopan unionin laajentumisen johdosta kymmenellä uudella jäsenvaltiolla.

Tiedot on kerätty ja lainattu Euroopan keskuspankin sivuilta.

Haluaistitko myydä meille vanhoja rahoja tai ostaa niitä meiltä tai tahtoisitko omat kokoelmasi näytille verkkosivuillemme?

Ota rohkeasti yhteyttä!