Siirry sisältöön

Markka-ajan hinnat

Markka-ajan hinnat

Vanha sormus tiskillä – timanttitutkimus, markka-ajan hinnat ja yksi oivallus käsityön arvosta

Joskus asiakas tulee liikkeeseen yhden kysymyksen kanssa ja lähtee mukanaan valta määrä tietoa. Tietoa löytyy, jolla voisi osallistua vaikka haluatko miljonääriksi visailuun.

Tänään tiskillemme saapui asiakas vanhan sormuksen kanssa ja kysyi:

💎Onko nämä kivet oikeita timantteja?💎

Aloitimme tutkimuksen, kävimme läpi myös sormuksessa olevan helmen tarinaa ja keskustelimme samalla korun historiasta. Hetki, joka alkoi kivien aitoudesta, muuttui nopeasti todella mielenkiintoiseksi matkaksi aikaan, jolloin Suomessa elettiin vielä markka-aikaa.

Ja siitä syntyi kysymys, joka herätti meidät kaikki:

Mikä olisi sormuksen myyntihinta tänä päivänä, jos kate olisi sama kuin vuonna 1994?

Mies tutkii keltakultaista helmitimanttisormusta luupilla työpöydän äärellä jalokivien ja tutkimusvälineiden keskellä.
Jalokivien, helmien ja timanttien tutkimus vaatii tarkkuutta – sormuksen helmen ja timanttien aitoutta arvioidaan luupin ja tutkimusvälineiden avulla.

Timanttien ja jalokivien tutkiminen – mitä oikeasti tapahtuu? 🔎

Timantin aitoutta ei arvioida arvaamalla. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa:

  • valon käyttäytymistä kivessä

  • mikroskooppisia rakenteita

  • hiontaa ja kulumaa

  • materiaalin ominaisuuksia

Helmien kohdalla tutkitaan esimerkiksi pintaa ja rakennetta, jotta voidaan arvioida onko kyse luonnonhelmestä, viljellystä helmestä vai jäljitelmästä.

Usein asiakkaalle tärkein asia ei ole pelkkä euroarvo – vaan tieto siitä, mikä koru oikeasti on ja mitä se kertoo.

Markka-ajan hinnoittelu – luvut jotka yllättivät 💰

Sormuksen taustatiedoista selvisi:

  • materiaalin arvo vuonna 1994: noin 87,5 markkaa

  • myyntihinta tuolloin: 1480 markkaa

Se tarkoitti:

  • voittoa noin 1392 markkaa

  • katetta noin 94 % myyntihinnasta

  • materiaalin arvoon nähden hinnassa oli noin +1590 % nousu

Tämä ei ollut poikkeus – tällainen hinnoittelu oli käsityön ja korualan normaalia arkea. Asiakas ei maksanut pelkästä metallista, vaan suunnittelusta, työstä, osaamisesta ja palvelusta.

Entä nykyään? 💶

Sormuksen materiaalin arvo tänä päivänä on noin:

178,97€

Jos sama kateprosentti olisi käytössä nyt:

Myyntihinta olisi noin 3000€

Ja juuri tässä kohtaa keskustelu kääntyi nykypäivän jalometallikaupan todellisuuteen.

Asiakas maksaa sormusta suomalaisilla markkaseteleillä ja kolikoilla koruliikkeessä 1990-luvun tunnelmassa.
Markka-aikana korun hinta maksettiin käteisellä – samalla tavalla kuin tänäänkin, arvo syntyi materiaalin lisäksi käsityöstä ja osaamisesta.

 

Miksi tällaisia katteita ei enää juuri näe? ⚖️

Nykyään markkinoilla verkkokaupoissa näkyy tuotteita, jotka on hinnoiteltu hyvin lähelle materiaalihintaa – joskus vain noin 10 % sen päälle.

Mutta pysähdytään hetkeksi miettimään mitä se tarkoittaa käytännössä.

Jos kultaseppä valmistaisi korun käsityönä ja lisäisi hintaan vain noin 10 %:

  • pelkkä arvonlisävero Suomessa on jo 25,5 %

  • materiaalit pitäisi maksaa takaisin

  • työn, työkalujen, tilojen ja osaamisen pitäisi myös rahoittua

Käytännössä tällaisella hinnoittelulla käsityöläinen ei saisi edes materiaalikustannuksia takaisin, puhumattakaan palkasta.

📌 Konkreettinen esimerkki nykypäivästä:
Jos sormuksen materiaalin arvo on 178,97€ ja hintaan lisättäisiin vain noin 10 % materiaalihinnan päälle, myyntihinta olisi noin 197€.

Jo pelkkä arvonlisävero (25,5 %) tästä summasta on noin 40€, jolloin verojen jälkeen jäljelle jäisi noin 157€ eli vähemmän kuin itse materiaalin arvo. Käytännössä käsityölle, työlle ja yritystoiminnan kuluille ei jäisi tällaisessa mallissa lainkaan tilaa.

Mitä tämä tarkoittaa käsityölle? 🧵

Markkinoilla toimii erilaisia malleja.

On toimijoita, jotka ostavat jalometalleja kuluttajilta hyvin matalilla sisäänostohinnoilla. Se mahdollistaa tuotteiden myymisen erittäin edullisesti ulos ja samalla se luo vaikutelman, että tällainen hinnoittelu olisi normaali taso koko alalle.

Mutta samaan aikaan moni käsityöläinen joutuu todella ahtaalle.

Jos hinnat painetaan liian alas:

  • käsityön tekeminen vähenee

  • osaaminen katoaa hiljalleen

  • yksilölliset korut muuttuvat harvinaisemmiksi

Toki asiat eivät koskaan ole täysin mustavalkoisia ja markkinassa on monia näkökulmia. Pyrimme kuitenkin avaamaan asiat mahdollisimman selkeästi ja luotettavasti aina asiakkaille.

Korun arvo ei synny pelkästä metallista ❤️

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut vuosikymmenissä:

Korun arvo syntyy kokonaisuudesta.

  • käsityöstä

  • suunnittelusta

  • tarinasta

  • tunteesta

  • luottamuksesta siihen, kuka korun on tehnyt ja tutkinut

Ja juuri siksi moni vanha koru tuntuu edelleen arvokkaalta – vaikka materiaali yksin ei sitä selittäisi.

Kultasepän kädet työstävät keltakultaista helmi- ja timanttisormusta työpöydällä.
Korun arvo syntyy materiaalin lisäksi käsityöstä, suunnittelusta ja ammattitaidosta – jokainen yksityiskohta tehdään huolella.

Jalokivi- ja timanttitutkimukset Taivaskulta Oy:ssä 🧾

Meillä Taivaskulta Oy:ssä tehdään

✔ jalokivi- ja timanttitutkimuksia
✔ aitoustodistuksia
✔ vakuusarvioita
✔ jalometallien analysointeja

Toimimme Tukesin jalometallirekisterissä nimileimalla JJJ, eli meillä on jalometalleihin perustuva lakitekninen myyntioikeus ja valvottu toiminta.

Miksi tämä hetki jäi mieleen ja miksi halusin tästä kirjoittaa, siksi;

Asiakas tuli kysymään kivien aitoutta.

Lopulta keskustelimme:

  • timanteista

  • historiasta

  • markka-ajan hinnoista

  • käsityön arvosta

  • ja siitä, miten jalometalliala on muuttunut.

Juuri tällaiset hetket muistuttavat siitä, miksi tätä työtä tehdään, siksi; auttaa asiakkaita ymmärtämään, mitä heidän korunsa oikeasti kertovat.

Jalokivien tutkimuspöytä, jossa arviointisopimus, vaaka, luuppi ja gemmologiset tutkimusvälineet valmiina korujen arviointiin.
Jalokivi- ja timanttitutkimukset tehdään rauhallisesti ja huolellisesti – pöydällä näkyvät arviointiin käytettävät työvälineet ja dokumentointi.

Taivaskulta Oy – Reilua kultakauppaa Lahdessa

Tavoitat meidät aina matalalla kynnyksellä: 045 804 7300