Siirry sisältöön

Debug Information

is_shop(): bool(false)


is_home(): bool(false)


is_single(): bool(true)


is_archive(): bool(false)


kuvanakyy: bool(true)


tekstinakyy: bool(true)
pageImages: array(1) {
  [0]=>
  array(5) {
    ["image"]=>
    array(24) {
      ["ID"]=>
      int(2314)
      ["id"]=>
      int(2314)
      ["title"]=>
      string(6) "pilvet"
      ["filename"]=>
      string(35) "vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
      ["filesize"]=>
      int(380195)
      ["url"]=>
      string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
      ["link"]=>
      string(67) "https://taivaskulta.fi/kultaharkot/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219/"
      ["alt"]=>
      string(0) ""
      ["author"]=>
      string(1) "3"
      ["description"]=>
      string(0) ""
      ["caption"]=>
      string(0) ""
      ["name"]=>
      string(31) "vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219"
      ["status"]=>
      string(7) "inherit"
      ["uploaded_to"]=>
      int(1999)
      ["date"]=>
      string(19) "2022-04-13 08:15:16"
      ["modified"]=>
      string(19) "2022-04-13 08:15:32"
      ["menu_order"]=>
      int(0)
      ["mime_type"]=>
      string(9) "image/png"
      ["type"]=>
      string(5) "image"
      ["subtype"]=>
      string(3) "png"
      ["icon"]=>
      string(59) "https://taivaskulta.fi/wp-includes/images/media/default.png"
      ["width"]=>
      int(1920)
      ["height"]=>
      int(1080)
      ["sizes"]=>
      array(45) {
        ["thumbnail"]=>
        string(93) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-280x280.png"
        ["thumbnail-width"]=>
        int(280)
        ["thumbnail-height"]=>
        int(280)
        ["medium"]=>
        string(93) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-500x281.png"
        ["medium-width"]=>
        int(500)
        ["medium-height"]=>
        int(281)
        ["medium_large"]=>
        string(93) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-768x432.png"
        ["medium_large-width"]=>
        int(768)
        ["medium_large-height"]=>
        int(432)
        ["large"]=>
        string(94) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-1024x576.png"
        ["large-width"]=>
        int(1024)
        ["large-height"]=>
        int(576)
        ["1536x1536"]=>
        string(94) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-1536x864.png"
        ["1536x1536-width"]=>
        int(1536)
        ["1536x1536-height"]=>
        int(864)
        ["2048x2048"]=>
        string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
        ["2048x2048-width"]=>
        int(1920)
        ["2048x2048-height"]=>
        int(1080)
        ["small"]=>
        string(93) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-300x169.png"
        ["small-width"]=>
        int(300)
        ["small-height"]=>
        int(169)
        ["big"]=>
        string(94) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-1440x810.png"
        ["big-width"]=>
        int(1440)
        ["big-height"]=>
        int(810)
        ["gform-image-choice-sm"]=>
        string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
        ["gform-image-choice-sm-width"]=>
        int(300)
        ["gform-image-choice-sm-height"]=>
        int(169)
        ["gform-image-choice-md"]=>
        string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
        ["gform-image-choice-md-width"]=>
        int(400)
        ["gform-image-choice-md-height"]=>
        int(225)
        ["gform-image-choice-lg"]=>
        string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
        ["gform-image-choice-lg-width"]=>
        int(600)
        ["gform-image-choice-lg-height"]=>
        int(338)
        ["woocommerce_thumbnail"]=>
        string(93) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-300x300.png"
        ["woocommerce_thumbnail-width"]=>
        int(300)
        ["woocommerce_thumbnail-height"]=>
        int(300)
        ["woocommerce_single"]=>
        string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
        ["woocommerce_single-width"]=>
        int(600)
        ["woocommerce_single-height"]=>
        int(338)
        ["woocommerce_gallery_thumbnail"]=>
        string(93) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219-100x100.png"
        ["woocommerce_gallery_thumbnail-width"]=>
        int(100)
        ["woocommerce_gallery_thumbnail-height"]=>
        int(100)
        ["dgwt-wcas-product-suggestion"]=>
        string(85) "https://taivaskulta.fi/wp-content/uploads/2022/04/vlcsnap-2022-04-13-11h14m48s219.png"
        ["dgwt-wcas-product-suggestion-width"]=>
        int(64)
        ["dgwt-wcas-product-suggestion-height"]=>
        int(36)
      }
    }
    ["kuvan_otsikko"]=>
    string(0) ""
    ["text"]=>
    string(139) "

Seuraa blogia!


" ["painikkeen_teksti"]=> string(0) "" ["painikkeen_linkki"]=> string(0) "" } }

Seuraa blogia!


Jalometalli 6000-vuoden takaa

Jalometalli 6000-vuoden takaa

Kultaisen metallin historia

Vaikka alalla olisi toiminut kuinka kauan tahansa, aina sieltä voi oppia jotain uutta ja mullistavaa, kun tarpeeksi lukee kirjoja sekä muistaa matkustella ja tutustua historiallisiin paikkoihin. Mennään näihin historian kirjoihin ja matkustamiseen kullan perässä joskus myöhemmin, kunnes sen aika koittaa. Tiesitkö sinä, että kultaa on käytetty jo 6000 vuoden ajan rahana, koruina ja koriste-esineinä?

Tämä on niin pitkä ajanjakso, ettei sitä äkkiseltään pysty pieni ihminen ymmärtämään tässä maailman kaikkeudessa. Siksi laitammekin tähän tekstin yhteyteen aikajanan, joka havainnollistaa asiaa kuvana ja selkeyttää tulkintaa hieman paremmin.

 

Kultaisen metallin historia.
Kultaista historiaa 6000-vuoden takaa.

 

Arvostus, haluttavuus

Kulta on ollut ihmiskunnan arvostetuimpia ja halutuimpia metalleja jo tuhansia vuosia, eipä siis ihme, että sitä nykypäivänäkin jokainen halajaa. Kullan ainutlaatuiset ominaisuudet, kuten sen kestävyys, pehmeys ja kiilto, ovat tehneet siitä erinomaisen materiaalin korujen, rahan ja koriste-esineiden valmistukseen. (Käydään toisessa blogitekstissä läpi enemmän kullan kestävyydestä, pehmeydestä ja kiillosta.)

 

Kultaisia egyptiläisiä esineitä
Egyptiläisten loihtimia arvostettuja esineitä, kuten kultaiset sandaalit, tikareita, ym. Huomautuksena kuvassa pitäisi lukea 4000-vuotta ennen, eikä 6000-vuotta.

 

Kulta on ollut käytössä ihmiskunnalla noin 6000 vuotta, ja sitä on käytetty todella moniin tarkoituksiin ympäri maailmaa. Moni ei uskoisikaan jos kertoisimme missä kaikessa kultaa käytetään. Ihka ensimmäiset kultakorut ovat tutkijoiden mukaan peräisin Välimeren alueelta ja ne on ajoitettu noin 4000 eKr. Kullan käyttö levisi nopeasti täten Egyptiin, jossa sitä käytettiin laajasti korujen ja esineiden valmistukseen. Egyptiläiset uskoivat, että kulta oli auringon jumalan Ra:n hikeä, ja siksi se oli erittäin arvostettua. Muinaisegyptiläiset pitivät aurinkoa hyvin tärkeänä maansa hyvinvoinnin kannalta. He selittivät luonnossa tapahtuvia ilmiöitä jumaluuksien kautta. Tästä syystä faaraot halusivat itsensä mahdollisimman lähelle Ra-jumalaa. Niinpä pyramideista tehtiin teräväkärkisiä ja hautoihin laitettiin mukana erilaisia kulta- ja arvoesineitä. Erinomaisena poikkeuksena kuitenkin Tutankhamonin hauta KV62 hänen äkillisen poismenon seurauksena, koska valmisteluita ei oltu ehditty tekemään riittävästi.

 

Tutankhamon
Tutankhamonin haudasta löydetty kultainen kuolinnaamio.

 

Kullan leviäminen

Kullan käyttö laajeni myös muihin kulttuureihin, kuten antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Kreikkalaiset käyttivät kultaa korujen ja esineiden valmistukseen, mutta myös rahan valmistukseen. Antiikin Roomassa kulta oli niin arvokasta, että sitä käytettiin vain eliitin koruissa ja esineissä. Roomalaiset käyttivät myös kultaa rahan valmistukseen, ja heidän kultakolikkonsa olivat erittäin arvostettuja ympäri maailmaa.

Kullan käyttö korujen ja rahan valmistukseen jatkui myös keskiajalla ja renessanssiaikana. Keskiajalla kulta oli erittäin arvokasta, ja se oli yleensä varattu ainoastaan ja vain kirkon käyttöön. Renessanssiaikana kultaa alettiin käyttää enemmän myös maallisiin tarkoituksiin ja se oli yleisempää korujen ja esineiden valmistuksessa. Renessanssin aikana kultasepäntyö koki huomattavaa kehittymistä ja kultasepät loivatkin aina vain monimutkaisempia ja kauniimpia koruja ja esineitä.

 

Aureus kolikko
Aureus oli roomalainen kultaraha 157 eKr. Silloinen arvo oli noin 25 denaaria. 1 denaari oli n. 4,5g puhdasta hopeaa, joten nykypäivän hinnalla kolikon arvo olisi ollut n. 78€. Kyseinen kolikko kuitenkin painoi n. 8,19g ja sisälsi kultaa. Nykypäivän arvo laskettuna kullassa olisi ollut noin 462€. Eikö olekin ollut outoa arvottaa ennen aikaan kultaa hopeassa?

 

1800-luku – Nykyhetki

1800-luvulla kulta löydettiin Kalifornian kultaryntäyksessä, ja sen saatavuus kasvoi merkittävästi. Tämä johti kultakolikoiden ja -sormusten suosion kasvuun ja kultasepänliikkeet alkoivat avata ovensa ympäri maailmaa. Nykyään kulta on edelleen erittäin arvokasta ja sitä käytetään laajasti korujen, rahan ja esineiden valmistukseen. Lisäksi se on tärkeä osa elektroniikkaa, sillä se on erinomainen johtaja ja korroosionkestävä metalli varsinkin piirilevyteollisuudessa. Kullan käyttö elektroniikassa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä ja sen ennustetaan jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa. Kullan hinta määräytyy aina kysynnän ja tarjonnan mukaan ja se on yksi maailman arvokkaimmista raaka-aineista.

Kultainen jalometalli on siis ollut tärkeä osa ihmiskunnan historiaa jo tuhansia vuosia, ja sen arvo ja merkitys ovat säilyneet vuosisatojen ajan. Kulta on myös tärkeä sijoitusmetallina, sillä sen arvo säilyy yleensä vakaana taloudellisista turbulensseista huolimatta, satoi tai paistoi. Kultaa pidetään usein turvallisena sijoituksena ja monet sijoittajat ostavat kultaa osana sijoitussalkkuaan. Mennään näihin kullan eri sijoitusmuotoihin tuonnempana.

Keltaisella, punaisella tai jopa vihreällä kultametallilla on edelleen merkittävä rooli nykypäivän yhteiskunnassa ja sen arvo ja merkitys sen kuin jatkavat kasvuaan tulevaisuudessa. Tätähän emme oikeasti voi tietää, suunta on kuitenkin vahvasti nouseva.

 

Hyvä ja paha
Kultainen krusifiksi on yleinen kristinuskon symboli, joka kuvaa Jeesuksen kuolemaa ristiinnaulitsemalla. Risti oli tuolloin yleinen rangaistusmuoto, jota käytettiin erityisesti kapinallisia ja rikollisia vastaan. Jeesus ristiinnaulittiin, koska häntä syytettiin kapinoinnista ja jumalanpilkasta. Kristinuskon mukaan Jeesus kuoli syntiemme tähden, jotta meidän ei tarvitse kärsiä kuolemanrangaistusta. Kultainen krusifiksi symboloi siis Jeesuksen uhria ja rakkautta ihmiskuntaa kohtaan. Kristinuskon mukaan Jeesus nousi kuolleista kolmen päivän kuluttua ja ylösnousemus on tärkeä osa kristillistä uskoa. Ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus ovat keskeisiä tapahtumia kristinuskon historiassa ja ne ovat vaikuttaneet merkittävästi länsimaiseen kulttuuriin. Kultainen krusifiksi on yksi monista tavoista ilmaista kristillistä uskoa ja muistuttaa ihmisiä Jeesuksen uhrista ja rakkaudesta.